 |
||
|
Marjaraporttia 28.7 – Hillakausi komeasti auki! Päivämäärä: 26.07.2008 Aika: 05:00 – 21:00 Sää: aurinkoinen +20 C. Lauantai päivän hillastusreissu suuntautui Tervolan Varejoelle. Tarkoituksena oli käydä koluamassa kolme joka vuotista paikkaa joista on yleensä ämpärin verran irronnut. Tämä vuosi ei tehnyt saalismäärään poikkeusta, vaan kuumissa olosuhteissa talsittu 12-tuntinen antoi marjastajille kelpo saaliin. Ämpärit täyttyivät lähes piripintaan.
Kello herätti 05:00. Aikaisin oli lähdettävä, sillä matka pääkallopaikalle oli melkoisen pitkä. Lisäksi tiedostimme, että useille lauantai oli kesän ensimmäinen marjastuspäivä, joten pyrimme olemaan ensimmäisenä jänkällä. Haaveet koskemattomasta, lakan täyteisesta suosta sai kuitenkin takapakkia jo ennen kuin olimme suolle päässet, nimittäin jänkälle johtavalla metsätiellä törmäsimme kahteen hillastajaan jotka viettivät eväshetkeään(!). Kello oli tässä vaiheessa vähän yli kuusi. Aikaisin oli matkaan lähdetty sielläkin:) Jututimme marjastajia peri -marjastustyyliin ja kysyimme oliko peremällä mennyt jo autoja. ”Pari autoa sinne jo meni”, tokaisi toinen naisista ja vauhtimme eikun kiihtyi. Tiedosta poiketen havaitsimme vain yhden auton, eikä sekään ollut jatkanut tietä perällä asti. Perille päästyämme joimme aamukahvit, täytimme vesivarastot ja lähdimme talsimaan suolle, joka oli noin vajaan kilometrin päässä autopaikasta.
Suo oli kooltaan varsin iso ja sen sivustalla oli pienehkö lampi, pieni tuulenvire viilensi mukavasti muutoin kuumaa lauantai aamua. Vele lähti kiertämään jänkän oikeaa puolta, itse taas ajauduin suon keskustaan marjaisien mättäiden johdattamana. Reilun neljän tunnin urakoinnin jälkeen nälkä ja energian puute otti niskalenkin tahdosta ja lähdimme takaisin autolle. Välitauko ja eväsmakkarat tikunnokkaan. Eväät syötyämme käänsimme auton nokan kohti seuraavaa paikkaa. Tuskin olimme kolmea kilometriä edenneet kunnes Vele bongasi metsätien molemmin puolin keltaisia kankaita. Päätimme suunnitelmasta poiketen käydä keräämässä marjat pois (n. 2 litraa per/nenä). Matka jatkui taas kovin odotuksin, sillä olihan seuraava paikka ollut edellisinä vuosina erittäin antoisa. Tässä vaiheessa tapahtuikin varsin erikoinen ilmiö, joka tipautti poimintainnon potenssiin. Suo, jossa normaalisti joka vuosi kävimme oli ”kadonnut”. Metsää oli raivattu niin rajusti, että ympäristö uusine metsäteineen oli muokkautunut niin mullistavalla tavalla, että emme löytäneet marjaisaa suota, vaikka tietä edestakaisin useaan kertaan ajoimmekin!
Hillosato näiden paikkojen osalta oli kohtuullinen ja laatu viime vuotista parempi. Raakileita on vielä paljon! Keltaisten marjojen katveesta - Jaakko - 20.7 - Hillareissu Ruotsin puolelle Päivämäärä: 19.7 Lähdin kiertämään tänään Ruotsin hillapaikkoja, tietenkin ämpäri mukana. Kalixin tien varrella olevasta suopaikoilta, jossa järvikorpi ja turveojat reunustavat. Paikasta oli hyvää tiedossa.
Ajoin sitten tutuille Karsikkojärven paikoille. Eka paikasta huomasi että joku on käynyt keräämässä kypsät pois. Toisella paikalla sain sitten järven läheltä toisen litran poimittua. Raakileitakin jäi noin ämpärillisen verran vaikka suo on iso. Kato on kuitenkin selviö kun parhaina päivinä tuolta on poimittu kymmeniä ämpäreitä hilloja.
Kuvia tuli myös kypsistä mustikoista. Tähän saakka tehtyjen tutkimusreissujen perusteella voisi sanoa, että keskilapista kuuluu hyvää ja hillaa on tulossa. Etelä-Lapin sato on lähes toisinto viimevuodesta. - Vele -
20.7 - Tutkimusreissu
Ranualle Lähdimme Pekan kans katsomaan hillatilanne Ranualta päin. Kolme ensimmäistä paikkaa olivat isoja soita, joissa hillaa ei tule avo- eikä korpisuohonkaan. Kato oli lähes toisinto viimevuodesta. Neljäs paikka oli maastoltaan korkein ja kaunein. Sen alue koostuu kolmen lammen risteyksistä, jossa aava ja korvenkätköt kohtaavat.
Lähdimme talsimaan kohti suoaluetta. Heti alkuun näytti hyvältä kun korpialueella oli hyvin raakileita ja muutama kypsäkin. Sitten jatkoimme lampien välistä aavalle, johon hilloja ei tule. Päätimme kiertää vielä turveojat ja takasuotkin. Matkaa oli toista kilometriä yhteen suuntaan. Hienot maisemat eivät muuttaneet hillaennustetta parempaan, kato oli selvä.
Matka oli hillojen kannalta pettymys koska raakileet, joita oli ei yhteismäärä ylity mitenkään yhtä ämpäriäkään! Muuten reissu oli mahtava. - Vele - 13.7 - Poikien löytämä kesän ensimmäinen hilla ylitti uutiskynnyksen
Marjastus.comin nimikkomarjastajien Velen ja Jaakon löytämä kauden avaushilla ylitti uutiskynnyksen ja huomenna ilmestyvästä Lapin Kansasta voi lukea lisää Velen kommentteja. Pieni ote jutusta luettavissa jo nyt Lapin Kansan verkkoliitteessä.
|
||
Kahden
tunnin etsiskelyn jälkeen päätimme luovuttaa ja jatkoimme matkaa kohti
viimeistä paikkaa. Kello oli tässä vaiheessa noin 16:00. Päästyämme jänkän
reunalle, totesimme, että tämä paikka taitaa olla päivän paras.
Harmiksemme olimme varautuneet vain 3 litran astioilla jotka täyttyivätkin
reiluin kahden tunnin uurastuksen jälkeen. Kävimme vielä lopuksi
tarkastamassa erään korpipaikan tulevien viikkojen varalle. Pitkä päivä
päättyi klo 20:00 ja otimme suunnan kohti Ihmekaupunki Kemiä.
Hilloja
oli jo kypsiä ja aika mukavasti. Ja raakileitakin sen verran ,että siitä
pienestä alueesta voi odottaa jopa parin ämpärin saalista. Sainkin aika
nopeasti kerättyä kypsät pois ja litrahan siitä tuli. 
Tuli
käveltyä niin paljon että en jaksanut lähteä enempää paikkoja katsomaan.
Takaisin
kävellessä näimme joutsen pariskunnan lammen päässä ruohikoiden takana.
Isä joutsen lähti meitä kohti lentoon ja tiesimme heti että kyseessä on
pesän varjelus/suojeleminen. Sain kuvankin siitä. Makkarat ja kahvit
maistuivat hyvin tauoilla. Paluumatkalla näimme kauniin isosarvisen poron
joka pysähtyi myös katsomaan meitä. Sain siitä todella hienot kuvat.
